Helsingin Yksityinen Äitiys- ja Isyysneuvola

Kristiina Laakso

Hei,
olen erikois-sairaanhoitaja, kätilö Kristiina Laakso.

Työurani alussa toimin Helsingin kaupungin äitiysneuvoloissa runsaat 20 vuotta ja yksityisen äitiysneuvolankin perustin jo yli 25 vuotta sitten.
Tuolloin uusi naisten terveyteen ja hyvinvointiin keskittynyt täysin kotimainen lääkäriasema Femeda aloitti toimintansa ja sain tilaisuuden aloittaa siellä yksityisen äitiysneuvolatoiminnan.
Ilman kätilökoulutusta ja pitkää äitiysneuvolakokemusta en kyllä olisi uskaltanut tähän ryhtyä. Pidänkin erittäin tärkeänä, että äitiysneuvolassa raskauden seurannan suorittaa kätilökoulutuksen saanut henkilö.

Koen olevani onnekas kun saan työskennellä nuorten perheiden kanssa. Jokainen raskaana oleva nainen ansaitsee odotusaikana yksilöllisen, asiantuntevan hoidon. Toivon, että asiakkaani tuntevat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi vastaanottokäyntien päätteeksi.

Mielestäni tulevan lapsen hyvinvointi on paljolti riippuvainen sekä äidin että tulevan isän tai äidin kumppanin hyvinvoinnista. Siksi pyrin työssäni keskittymään myös tulevan isän tai kumppanin vointiin.

Miettiessäni mitä asiakkaani toivovat äitiysneuvolalta, ajattelen mitä itse haluaisin vastaavassa tilanteessa. Itse haluaisin, että minulla olisi oma henkilökohtainen kätilö, joka tuntisi tarpeeni ja perheeni sekä jonka puoleen voisin helposti milloin vain kääntyä.

Tervetuloa Helsingin Yksityiseen Äitiys- ja Isyysneuvolaan.

Palvelut

Helsingin yksityinen äitiysneuvola toimii lääkäriasema Femedan kauniissa tiloissa. Kauttamme voi saada kaikki raskauden hoitoon liittyvät tutkimukset ja palvelut.

Lisäksi tarjoamme Isyysneuvola-palveluita, jossa tulevat isät voivat saada apua, tukea ja tietoa tulevaan isyyteensä.

Äitiysneuvola

Äitiysneuvolapalvelut muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta: raskauden seurannasta, synnytysvalmennuksesta ja lapsivuodeajan hoidosta
RASKAUDEN SEURANTA

Selvitetään äidin taustatiedot, elämäntapatiedot ja terveydentila;
Tehdään äidille yksilöllinen raskaudenhoitosuunnitelma;
Tehdään tarvittavat laboratoriotutkimukset;
Vastaanottokäyntien yhteydessä seurataan äidin fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä vauvan kehitystä ja kasvua. Äidin omista lähtökohdista ja tarpeista riippuu, minkälaisen sisällön neuvolakäynti saa.

Kokemus on osoittanut, että neuvolakäynti jakautuu puoliksi kliinisten tutkimusten tekemiseen ja tulosten tarkasteluun ja puoliksi vastausten hakemiseen äitiä askarruttaviin kysymyksiin.

Neuvolassa käydään yleensä aluksi kerran kuukaudessa. Raskauden edetessä käynnit tihenevät äidin oman voinnin ja tarpeiden mukaan.

LAPSIVUODEAJAN HOITO

Synnytyksen jälkeen kätilö tekee tarvittaessa kotikäyntejä.
Kotikäynnillä punnitaan vauva, tarkistetaan vauvan napa ja
yleensäkin vauvan kunto. Samalla äidille annetaan opastusta imetyksessä ja yleensä vauvan hoidossa sekä käydään läpi synnytyskokemus.


Isyysneuvola

Perinteisessä äitiysneuvolatoiminnassa isän hyvinvointi ja terveydentila ovat jääneet täysin taka-alalle. Kokemus on osoittanut, että isän fyysinen ja psyykkinen vointi heijastaa välittömästi vaikutuksensa äidin, lapsen ja koko perheen hyvinvointiin.Perheen sisäinen hyvinvointi on yhteisvastuukysymys. On tärkeää, että jo raskausaikana puolisot oivaltavat oman hyvinvointinsa olevan riippuvainen kumppanin ja myös muiden läheisten hyvinvoinnista.Helsingin Yksityisessä Äitiys- ja Isyysneuvolassa tarjoutuu puolisoille tilaisuus saada yhteistä hyvinvointineuvontaa. Toivottavaa on, että isät osallistuvat mahdollisuuksien mukaan neuvolakäynteihin ja kasvavat yhteisvastuuseen omastaan ja perheen hyvinvoinnista.

Neuvolapalveluun osallistuvalle isälle tehdään peruskartoitus fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Isälle määritellään hyvinvointi-indeksi, jonka perusteella laaditaan tavoitteellinen suunnitelma hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja mahdollisesti kohottamiseksi. Oleellinen osa neuvolapalveluista on myös tulevan isyyden aiheuttamien tunteiden käsittely sekä henkilökohtainen valmennus synnytykseen.


Synnytysvalmennus

Synnytysvalmennuksen tarkoituksena on opastaa odottava äiti mahdollisimman miellyttävään ja turvalliseen synnytykseen.
Valmennuksen tarve ja sisältö muotoutuu perheen yksilöllisistä tarpeista.

  • Valmennusta voi saada joko yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti tai ryhmässä.
  • Äidin tukihenkilöllä on mahdollisuus osallistua ja hänen toivotaankin osallistuvan valmennukseen.
  • Yksilöllisen valmennuksen valmennuskertojen määrä on asiakkaan itsensä päätettävissä. Tavanomainen valmennusaika on 1-3 noin 1.5 tunnin käyntiä.
  • Synnytysvalmennuksen voi saada myös kotikäynteinä.
  • Synnytysvalmennus on tarkoituksenmukaista aloittaa yleensä vasta 30 raskausviikon jälkeen.
  • Synnytysvalmennuksessa käydään läpi mm synnytyksen alkaminen, sairaalaan lähtö, synnytyksen kulku, kipulääkitys, hengitystekniikat ja rentous.
  • Jakamalla synnytys eri ajanvaiheisiin ja perehtymällä eri ajanvaiheiden luonteisiin ja tyypillisiin piirteisiin, voidaan henkisesti valmistautua tuleviin haasteisiin ja välttää epämiellyttävät yllätykset.

Ennen synnytystä on myös hyvä miettiä tukihenkilön roolia synnytyksessä ja sitä, miten synnyttäjää voi auttaa.


Hinnasto

1.4.2022

Kätilön vastaanotto enintään 30 min 65 €
Kätilön vastaanotto enintään 45 min 88 €
Kätilön vastaanotto enintään 60 min 108 €
Kätilön vastaanotto enintään 1 h 30 min 155 €

Synnytysvalmennus 155 €
(vastaanottoaika 1 t 30 min)
Kotikäynnit alkaen 175 €

Pääkaupunkiseudulla kotikäynneistä ei peritä matkakustannuksia.
Hintoihin ei lisätä laskutuslisää eikä toimistomaksua. Terveydenhoitopalveluiden hintoihin ei sisälly, eikä lisätä arvonlisäveroa.

Usein kysyttyä

Mitä raskauden seurantakäynti yksityisessä neuvolassa sisältää?

Kerran kuukaudessa aina 30 raskausviikolle asti tutkitaan neuvolakäynnillä äidin verenpaine, hemoglobiini, virtsanäyte ja paino.
Ultraäänellä tarkistetaan vauvan asento kohdussa, lapsiveden määrä ja sydänäänet.

Tavallinen seurantakäyntiaika on tavallisesti 45 minuuttia ja näiden tutkimusten ohella jää yleensä mukavasti aikaa myös keskustelulle.

Mitä virtsanäytteestä tutkitaan?

Virtsanäytteestä tutkitaan yleensä sokeri ja valkuainen.

Jotta tutkimus on luotettava, on hyvä, että virtsanäyte on riittävä.

Ennen näytteen antamista on hyvä olla virtsaamatta joitakin tunteja, jotta saa annettua riittävästi näytettä.

Pieni pissatiristys antaa helposti väärän tuloksen.

Normaalisti virtsassa ei tulisi olla valkuaista eikä sokeria.

Valkuaisen ilmestyminen virtsaan voi olla merkki piilevästä virtsatietulehduksesta tai alkavasta raskausmyrkytyksestä.

Runsas valkovuoto aiheuttaa myös helposti ongelmia näytteen tulkitsemisessa.

Jos herää epäilys valkuaisen olemassaolosta virtsanäytteessä, on aina syytä tarkistaa asia ns puhtaasti lasketulla virtsanäytteellä. Näyte tutkitaan laboratoriossa. Virtsan tulee olla rakossa vähintään neljä tuntia ennen näytteen ottoa ja näyte otetaan ns keskivirtsasta hyvän alapesun jälkeen.

Sokeriakaan ei normaalisti virtsassa tulisi olla. Joskus kuitenkin raskaana olevilla munuaiset vähän pinnaavat ja laskevat sokeria virtsaan.

Makean, varsinkin suklaan syöminen ennen näytteen ottamista voi aiheuttaa ns glukosuriaa. Samoin appelsiinituoremehu voi tehdä samanlaisen vaikutuksen.

Raskausdiabeteksen merkki pelkkä glukosuria ei kuitenkaan ole. Veren sokeriarvot kertovat onko syytä olla huolissaan.

Virtsanäytteen tutkiminen- tulkitseminen vaatii kokemusta. Näyteliuska on tulkittava parin minuutin sisällä muuten tulos on epäluotettava. Yksityisessä neuvolassa asiakas ei itse tutki näytettä.


Matala hemoglobiini

Perinteisesti neuvolassa mitataan äidin hemoglobiini kerran kuukaudessa. Tiedetään, että hemoglobiini laskee keskiraskaudessa ollen yleensä 26 raskausviikolla alhaisimmillaan. Loppuraskautta kohden hemoglobiini taas yleensä nousee ja varsinkin, jos äiti on syönyt rautavalmistetta raskauden aikana, ennen synnytystä HB on yleensä samalla tasolla kuin alkuraskaudessa.

Hemoglobiinin mittaamisesta on viime aikoina tullut vähän ristiriitaistakin tietoa. Joskus HB  voi olla ihan hyvä ja siitä huolimatta odottavalla voi olla ns varastorauta- ferritiini alhainen.

Jos koet olevasi hyvistä unista ja ravinnosta huolimatta aina väsynyt ja alavireinen, hengästyt pienemmästäkin rasituksesta ja varsinkin, jos sinulla on ollut runsaat kuukautiset, on hyvä tarkistaa ferritiini arvosi.

Tietenkään HB:n tai ferritiinin mittaaminen sinällään ei rauta-arvoja nosta, vaan lisäraudan syöminen on yleensä ainut konsti millä veren rautapitoisuus saadaan nousemaan.

Raudan syömisessä on hyvä muistaa, että maitotuotteet, tee, kahvi ja suklaa mm häiritsevät raudan imeytymistä.

Rauta imeytyy parhaiten tyhjään vatsaan otettuna ja samalla ärsyttää eniten vatsaa juuri näin otettuna.

Jos joudut käymään yöllä vessassa, ota tällöin rautavalmiste ja mahdolliset monivitamiinivalmisteet reilun vesihyrpyn kanssa.

Onneksi nykyään on runsaasti tarjolla erilaisia rautavalmisteita. Kannattaakin kokeilla eri merkkejä, jos ensimmäinen ei tunnu sopivalta.

Synnytyksessä menettää aina jonkin verran verta, joten aneemisena ei ole hyvä lähteä synnyttämään.

 


Voiko yksityisen neuvolan käyntejä yhdistää kunnallisiin palveluihin?

Ilmeisesti koronatilanteesta johtuen kunnallisia neuvolapalveluja on supistettu. Monet odottavat perheet täydentävätkin raskausajan seurantaa yksityisessä neuvolassa tarpeen mukaan.

Synnytysvalmennusten pitäminen on myös monessa kunnan neuvolassa lopetettu.

Jos sinua huolettaa synnytys tai jokin muu asia raskaudessasi, ota rohkeasti yhteyttä.